Työikäisten asumispalvelut - Joustava palveluntuottajarekisteri 2026-2035 (DPS)

Lapin hyvinvointialue ("Tilaaja", "Hankintayksikkö") pyytää osallistumishakemuksia joustavaan palveluntuottajarekisteriin ("palveluntuottajarekisteri", "hankintajärjestelmä"), jossa hyödynnetään dynaamista hankintajärjestelmää (DPS). Hankintayksikkö on suunnitellut ja kuvannut tämän sosiaali- ja terveyspalveluhankinnan toteuttamiseksi oman hankintamenettelyn. Hankintamenettely on kuvattu osallistumispyynnön liitteessä X "Kuvaus hankintamenettelystä – Työikäisten asumispalvelut, joustava palveluntuottajarekisteri (DPS)". Osallistumispyynnön liitteet on ilmoitettu osallistumispyynnön kohdassa "Liitteet ja linkit". Hankinnan kohteena ovat sosiaalihuoltolain mukaiset asumisen palvelut työikäisille. Asumisen palveluluokat ovat: Palveluluokka 1: Tuettu asuminen palveluntuottajan asunnossa Palveluluokka 2: Yhteisöllinen asuminen Palveluluokka 3: Ympärivuorokautinen palveluasuminen Palveluluokka 4: Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen Palveluluokka X: Sosiaalihuoltolain mukainen asumispalvelu työikäisille (varauma, myöhemmin nimettävä luokka) Työikäisten asumispalvelujen asiakkaat ovat pääsääntöisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, mutta myös muita asiakasryhmiä, jotka tilaajan sosiaalihuollon viranomaisen tekemän palvelutarpeen arvion perusteella tarvitsevat näitä palveluja. Näitä asiakasryhmiä voivat olla esimerkiksi itsenäistyvät nuoret, jälkihuollon asiakkaat, maahanmuuttajat, vammaiset henkilöt ja neuropsykiatristen piirteiden vuoksi apua, ohjausta ja tukea tarvitsevat asiakkaat. Asiakkailla on tyypillisesti vaikeuksia arjen hallinnassa, kyvyssä huolehtia itsestään, asumisestaan, terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Hankaluudet voivat johtua paitsi mielenterveyden ja päihteiden käytön aiheuttamista ongelmista, myös somaattisista sairauksista tai erilaisista vammoista. Työikäisten asumispalveluja järjestetään 18–64 vuotta täyttäneille asiakkaille. 65 vuotta täytettyään asiakas pääsääntöisesti jatkaa asumistaan samassa asumisyksikössä. Asiakkaan toimintakyvyn ja tuen tarpeen muuttuessa mahdolliseksi tulee siirtyminen ikääntyneiden palveluihin. Lisäksi asiakkaana voi olla oikeuspsykiatrisia potilaita, jotka ovat tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa sairaalahoidossa, mutta sairaalahoito voidaan hoitosuunnitelman perusteella toteuttaa avohuollossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) myöntämällä valvonta-ajalla. Joustavaan palveluntuottajarekisteriin voi hakea tarjoajaksi ("Tarjoaja", "Ehdokas"), jos täyttää soveltuvuusvaatimukset, jotka on ilmoitettu tässä osallistumispyynnössä soveltuvuusvaatimuksissa ja kohdassa Hankinnan kohteen kriteerit. Joustavaan palveluntuottajarekisteriin otetaan mukaan kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät ehdokkaat. Osallistumishakemukset jätetään tarjoajan y-tunnuksen kautta kuhunkin palveluluokkaan ja hankintavaiheessa sisäisissä kilpailutuksissa tarjoukset jätetään tarjoajan y-tunnuksen alla olevan asumisyksikön tai muun yksilöidyn tarjoustunnisteen mukaan. Hakeutuessaan palveluntuottajarekisteriin tarjoaja vakuuttaa, että sillä on voimassa oleva Valviran/ aluehallintoviraston rekisteröintipäätös tai se sitoutuu hankkimaan luvan myöhemmin tarjotessaan palvelua palveluluokkaa koskevassa sisäisessä kilpailutuksessa. Joustavaan palveluntuottajarekisteriin hyväksyminen ei luo oikeutta tuottaa palveluja Lapin hyvinvointialueelle, vaan tarjoajan on osallistuttava palveluntuottajarekisterin sisäiseen kilpailutukseen. Vain palveluntuottajarekisteriin hyväksytyt tarjoajat voivat saada palveluntuottajarekisterin sisäisiä tarjouspyyntöjä ja jättää tarjouksen. Sisäisen kilpailutuksen tarjouspyynnöissä määritellään hankittavan palvelun kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena voi olla hinta-laatusuhteltaan paras tai hinnaltaan halvin. Sisäisissä kilpailutuksissa vahvistetaan lisäksi hankintakohtaiset palvelun soveltuvuus- ja vähimmäisvaatimukset seuraavalle hankintasopimuskaudelle. Sisäisessä kilpailutuksessa tarjoajat asettuvat kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella etusijajärjestykseen. Etusijajärjestys voi muuttua sisäisissä kilpailutuksissa eri hankintasopimuskausille. Hankinnan arvo on arvioitu olevan noin 9,4 miljoonaa euroa per vuosi. Joustavan palveluntuottajarekisterin kestoksi on suunniteltu 9,5 vuotta, jolloin hankinnan arvo on noin 94 miljoonaa euroa. Työikäisten asumispalvelujen hankinta koskee sekä uusia että palvelujen piirissä jo olevia asiakkaita, joille on tarve järjestää työikäisten asumisen tuen palvelua. Palvelun piirissä jo olevat asiakkaat siirtyvät automaattisesti uuden, palveluntuottajarekisterin sisäisen kilpailutuksen perusteella tehdyn sopimuksen piiriin, jos tarjoaja jättää osallistumishakemuksen, tulee hyväksytyksi palveluntuottajarekisteriin ja osallistuu sisäiseen kilpailutukseen. Tämä koskee myös yksilöllisin perustein, hankintalain 110 §:n perusteella tehtyjä sopimuksia tai maksusitoumuksia. Tavoitteena on, että ensimmäinen palveluntuottajarekisterin kautta kilpailutettu sopimuskausi alkaa 1.10.2026. Lapin hyvinvointialue ei sitoudu mihinkään hankintamääriin tai määräostovelvoitteisiin tällä ilmoituksella. Hyvinvointialueella on oikeus tarvittaessa hankkia työikäisten asumispalveluja palveluntuottajarekisterin ulkopuolelta, esimerkiksi yksilöä koskevien suorahankintojen perusteella (hankintalaki 1397/2016, 110 §)., Tuettu asuminen palveluntuottajan asunnossa Tuettu asuminen palveluntuottajan asunnossa. Sosiaalihuoltolain 21 a §:n mukaisella tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Tuettua asumista järjestetään asiakkaalle, joka erityisestä syystä tarvitsee sosiaalihuollon järjestämää apua ja tukea itsenäisessä asumisessa tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuetun asumisen palvelu palveluntuottajan asunnossa on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat säännöllistä viikoittaista apua, ohjausta ja tukea päivittäisen itsenäisen elämisen sujumiseen ja arjen taitojen hallintaan kuten esimerkiksi talouden ja asioiden hoitamiseen, kodinhoidollisten tehtävien tekemiseen, ravitsemukseen ja itsestä huolehtimiseen. Heidän avuntarpeensa on yleensä säännöllistä ja ennakoitavaa, jolloin avunmäärä ja toteuttamisaika pystytään pääsääntöisesti sopimaan etukäteen. Ohjaus- ja tukikäynnit toteutuvat pääsääntöisesti sovitusti. Aina niiden ennakointi ei kuitenkaan onnistu, jolloin palveluun kuuluu myös joustavuus asiakkaan tarpeiden mukaisesti., Yhteisöllinen asuminen Sosiaalihuoltolain 21 b §:n mukaisella yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä, turvallisessa ja yhteisöllisyyttä tukevassa asuntoryhmässä tai asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa tarjotaan sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Lisäksi asiakas tarvitsee arjen ja asumisen sujumiseksi säännöllistä ja useamman kerran päivässä toteutuvaa ohjausta ja tukea usealla elämän osa-alueella sekä tarpeitaan vastaavaa huolenpitoa ja hoivaa. Avuntarve, määrä ja toteuttamisaika vaihtelevat ja palveluntuottajan on pystyttävä vastaamaan asiakkaan palveluntarpeiden muutoksiin. Asiakkaat pystyvät yleensä toimimaan tiiviin päivittäisen ohjauksen ja tuen avulla, mutta ajoittain he voivat tarvita myös avustamista päivittäisissä toiminnoissa. Yöaikaisen tuen tarvetta ei yleensä ole. Säännöllisen ohjauksen ja tuen tarpeen lisäksi heillä voi olla ennakoimatonta avun tarvetta, johon on myös vastattava. Näissä tilanteissa asiakkaan tulee saada yhteys palveluntuottajan työntekijään yhteisöllisen asumisen palveluaikoina. Yhteisöllisen asumisen palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joiden merkittävästi heikentynyt toimintakyky ei mahdollista omassa kodissa asumista sinne annettavien palvelujen, erilaisten tukitoimien tai teknologian turvin. Asiakkaiden kyky huolehtia itsestään sekä muu toimintakyky on merkittävästi heikentynyt esimerkiksi sairauden, vamman tai muun vastaavaan syyn vuoksi, jonka vuoksi huolenpidon ja hoivan tarve on kohonnut.,